Hyvästit ja maasta toiseen

Ville & Elina:

V: Nyt ollaan sitten reissussa. Istutaan Köpis-München -koneessa ja vaihto sujui niin hyvin, että on vaikea uskoa laukkujen olevan Saksassa samaan aikaan. Noh, ei saa manata. Suurin osa jäähyväisistä on heitetty enemmän tai vähemmän silmämunia kostuttaen. Kaikki on kuitenkin hyvin ja oikeastaan vieläkään ei ihan tajua, mihin tässä ollaan menossa. 

E: Olen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun, että mennään Villen kanssa kolmen yön reissulle Müncheniin ennen eri teille lähtöä. (Ville luki tuossa vieressä mun olan yli ja hämmästyi siitä, että ollaan Saksassa kahden sijaan kolme yötä. Miten se pärjää ilman mua?!) Hyvästit ovat kamalinta maailmassa, joten on ihanaa, että hyvästeltiin ensin Suomi, perhe ja ystävät ja vasta vähän myöhemmin toisemme. 

V: Samaa mieltä. Välihuomautuksena on pakko todeta, että tanska on aivan jumalattoman ärsyttävä kieli kuunnella. Ihan hirveetä sössötystä. Toinen välihuomautus; passeja ei oo katottu vielä missään. Ihan ymmärrettävää, kun ihmisten liikkuminen maasta toiseen on EU:ssa niin kovin vakaalla pohjalla tällä hetkellä. München on tosiaan ihan mielenkiintoista nähdä ja itsehän en ole Saksan maata juurikaan läsnäolollani kunnioittanut. 

E: Berliini on omalla kohdallani ainoa Saksan kaupunki, jossa olen varsinaisesti turisteillut, joten odotan myös mielenkiinnolla tämän lennon kohdetta! Ja koska luvassa on kihlajaismatkaksi ristimämme reissu sekä viimeiset hetket yhdessä, uskon, että meillä on aika ihanaa. Vähän saattaa itkettää, mutta ei mietitä sitä ihan vielä. 

PS.