Käytäntökoukerot taputeltu, hvala

Elina:

Takana on nyt kaksi luentoa kielikurssia ja kaksi käytännön koukeroiden kyllästämää päivää. Sloveeni on hillittömän hankalan tuntuinen kieli, enkä kuuden tunnin opiskelun aikana ole oppinut edes muistamaan yleisintä tervehdystä ulkoa. Ehkä kielikurssin kannattaa antaa rullailla vielä eteenpäin ennen kuin tuomitsen kielen täysin mahdottomaksi sisäistää, ja olen sentään sen verran oppinut, että kykenisin jo kiittämään sloveeniksi, jos vain uskaltaisin. Aina kun ajattelen ravintolassa tai kaupassa, että no nyt vastaan hvala, jäädyn sanomisen hetkellä ja mutisen jotakin hhtankyoun kaltaista.

Olemme muutamien kielikurssilla olevien tyttöjen kanssa olleet reippaita ja hoitaneet kaiken alta pois, jotta voimme keskittyä oleelliseen kuten slovenialaiseen pivoon ja neljänsadan liikkeen ostoskeskukseen. Käytännön koukerot olemme siis nyt toivottavasti voittaneet, vaikka tekemistä tosiaan opiskelupäivien jälkeen riittikin.

Ikuisuudelta tuntuneen kahden ja puolen vuorokauden odottamisen jälkeen sain eilen vihdoin käyttööni slovenialaisen liittymän ja 3G:n, voihan rakkaus! Ilman nettiä eläminen on ollut aivan riipivää. Ilmaisten wifien metsästelyä ei kuitenkaan tarvitse haaveilla lopettavansa, sillä prepaid-liittymässäni on käytettävissä yhteensä 1500 Mt nettiä kuukaudessa. Pelkkä Snapchatin aukaiseminen vie jo helposti 15 Mt, joten ilman wifiä täytynee tyytyä whatsappailuun. Ei kai siinä ole mitään outoa, että kirjoitin juuri kappaleen verran nettikriiseilyä vaihtoblogiin, eihän?

Tänään lähdimme suoraan luennolta hakemaan residence permitiä, ja sen osalta kaikki sujui mutkitta, vaikka toimistolla upposikin aikaa. En itse asiassa edes tiedä, mistä haimme luvat, sillä kävelin vain muiden johdattamana oikealle paikalle. Miten päädyn aina olemaan näin siipeilijä? :D Tämän jälkeen suhailimme vielä tovin ympäri kaupunkia, jotta saimme sim-kortteihin ladattavat opiskelijaetulounaat käyttöömme. Täällä saa jokaista arkipäivää kohden yhden opiskelija-alennusruoan, ja lähes kaikki Ljubljanan ravintolat tarjoavat näitä alennettuja ruokia. Ihan uusi maailma aukesi siis tänään, kun halpaa ruokaa on yhtäkkiä tarjolla joka nurkassa. Ah!

Ok, sain ehkä nämä kaksi päivää kuulostamaan hieman tylsemmiltä kuin ne todellisuudessa olivat. Eilen kävimme japanilaisessa ravintolassa syömässä ja illalla maistoin ensimmäisen tuopilliseni slovenialaista olutta (Union!), joka oli oikein mainiota! Toki myös tytöt ovat kerrassaan kivoja, ja tällä hetkellä on aika hyvä fiilis siitä, millainen tästä vaihdosta tulee.